Hyvien kynätyöskentely- sekä hienomotoristen taitojen on havaittu ennustavan parempaa kouluoppimista, lukutaitoa, ja jopa matemaattista osaamista. Kynätaidoilla onkin hyvin kokonaisvaltainen vaikutus kouluoppimiseen ja sen sujuvuuteen.
Kohdatessamme kriisin joutuvat eletyn elämämme aikana opitut selviämistaidot koetukselle. Miten selviän, miten sopeudun, miten pääsen eteenpäin?
Taas lapsi on raivoissaan ja vanhemmatkin kiristelevät jo hampaitaan. Miksi lapsi ei osaa hallita aggressiotaan? Miten lapsen tunteet tulisi kohdata?
Leikkiä on helppo kuvailla, mutta yllättäen sitä onkin haastavaa määritellä. Mitkä ominaisuudesta tekevät toiminnasta leikkiä? Entä onko ohjattu leikki leikkiä?
Mitä keinoja arjen pyörityksessä olevana vanhempana voi käyttää jaksaakseen?
Perustunteet auttavat meitä ymmärtämään kehossamme, ja mielessämme monimutkaisena jyllääviä tapahtumia. Perustunteisiin luetaan yleensä ilo, suru, viha, pelko, inho ja hämmästys.
Tunnetaidot – onko niillä niin väliä, verrattuna muihin taitoihin kuten hyvään kielipäähän ja nopeaan matemaattiseen älyyn? Tutkimusten mukaan – on, aivan valtavasti
Kasvun asenteen omaksuneet ihmiset kokevat voivansa harjoittelun kautta vaikuttaa omaan osaamiseensa ja sitä kautta elämäänsä.
Miten lapsen motivaatio oppimiseen saadaan heräämään? Jokaisella meistä on mahdollisuuksia oppia uutta, omassa tahdissaan ja yksilöllisin tavoittein.
Heinäkuussa 2020 julkaistiin tutkimus, jossa pohdiskeltiin Covid-19 pandemian vaikutuksia kouluikäisten erityislasten ja heidän perheidensä jaksamiseen ja mielenterveyteen.