Toimintaterapiaa pandemian keskellä – miten tukea kouluikäisten lasten oppimista ja osallisuutta muuttuvissa tilanteissa

Heinäkuussa 2020 julkaistiin tutkimus, jossa pohdiskeltiin Covid-19 pandemian vaikutuksia kouluikäisten erityislasten ja heidän perheidensä jaksamiseen ja mielenterveyteen. Tutkimuksessa (n=241) kysyttiin erityislasten vanhemmilta, miten he kokevat pandemian vaikuttaneen omaan ja lastensa mielenterveyteen. Sekä vanhemmat että lapset kokivat tutkimuksen mukaan menetyksen tunteita, huolta sekä mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita (kuten mielialan laskua ja tunteenpurkauksia) seurauksena pandemian aiheuttamista muutoksista elämässä. Pieni osa tutkituista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutuksia tai vaikutukset ovat olleet positiivisia (Asbury & all 2020).

Kesällä -20 ei varmasti kukaan meistä osannut vielä kuvitellakaan, että tilanne tulisi jatkumaan vielä pitkään. Tutkimuksia pandemian pidempiaikaisista vaikutuksista lasten, nuorten ja perheiden jaksamiseen onkin varmasti tulossa. Millaista stressiä ja ahdistusta aiheuttaakaan esim. useamman vuoden jatkuva huoli riskiryhmään kuuluvan lapsen terveydestä? Tai huoli omasta oppimisesta, sosiaalisten suhteiden rajoittuneisuudesta? Jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen, kun ennakoitavuus on lapselle tärkeää itsesäätelyn kannalta? Jo tämän, vuonna -20 toteutetun tutkimuksen mukaan erityislapset ja heidän perheensä näyttäisivät olevan suuremmassa mielenterveydellisissä riskissä kuin vähemmän haavoittuvassa asemassa olevat perheet.

Tutkimuksessa perheet toivoivatkin vahvempaa ja enemmän tukea ammattilaisilta kysymyksiin kuten:

  • Miten parhaiten tukea oman lapsen mielenterveyttä ja oppimista
  • Kuinka järjestää optimaaliset olosuhteet etäopetukselle
  • Miten tukea kaverisuhteita pandemian keskellä

Tutkimukseen pääset tarkemmin tutustumaan tästä linkistä

Toimintaterapeutit ovatkin avainasemassa luotaessa uusia toimintamalleja tai uusia tapoja toimia haastavissa tilanteissa, joissa on tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon ympäristön, tehtävän ja yksilön ominaisuuksien yhteensopivuus osallistumisen tukena. Miten muokata tehtävää/toimintoa oppimisen mahdollistamiseksi? Miten ympäristötekijät huomioidaan? Kuinka tukea lapsen itsesäätelyä, resilienssiä ja mielenterveyttä muuttuvissa tilanteissa?

Amerikan toimintaterapeuttiliitto AOTA suosittelee sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvina keinoina (https://www.aota.org/practice/clinical-topics/school-mental-health-toolkit)

  • Vie eteenpäin oppimisympäristöissä stressin lievittämistä ja aistimusten säätelyä tukevia toimintatapoja
  • Informoi ja konsultoi kaverisuhteita tukevista käytänteistä
  • Tue ja mahdollista itsesäätelyä tukevia käytänteitä oppimisympäristössä
  • Tue ja mahdollista rentoutumista tukevia käytänteitä oppimisympäristössä
  • Edistä mahdollisuuksia leikkiin ja omien kiinnostuksen kohteiden parissa toimimiseen ympäristöä järjestämällä

Yksilöön, oppilaaseen kohdistuvina keinoina AOTA suosittelee

  • Opeta ja edistä lapsen tietoista tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä
  • Tue hallinnan tunnetta antamalla lapselle valinnan mahdollisuuksia
  • Tue lapsen itsetuntoa antamalla positiivista palautetta ja mahdollistamalla onnistumisen kokemukset
  • Sisällytä toimintaterapiahetkiin toimintoja, jotka tukevat rentoutumista sekä toiminnalle optimaalisen vireystilan saavuttamista
  • Mieti yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa unta ja unirutiineja tukevia toimintatapoja
  • Tue kaverisuhteita, luo mahdollisuuksia yhdessäoloon (esim. videopelien avulla, jos se ei muuten mahdollista)
  • Edistä ja luo tilaisuuksia luovalle toiminnalle lapsen kiinnostuksen kohteiden mukaisesti
Kouluikäisten toimintaterapiaan paneudutaan antaumuksella myös Akatemian maaliskuun koulutuksessa. Koulutukseen tutustumaan pääset tästä linkistä: Kouluikäisten toimintaterapia -webinaari 17. – 18.3.2022

Asbury, K., Fox, L., Deniz, E. et al. How is COVID-19 Affecting the Mental Health of Children with Special Educational Needs and Disabilities and Their Families?. J Autism Dev Disord 51, 1772–1780 (2021). https://doi.org/10.1007/s10803-020-04577-2


Lue edellinen blogikirjoituksemme
  • Tabletin käyttö kynätyöskentelyn tukena

    Usein keskustelu kynätaidoista ja kirjoittamisesta menee vastakkainasetteluksi käsin kirjoittamisen ja laitteella kirjoittamisen hyödyllisyydestä, mutta voisiko näitä kahta käyttää rinnakkain?

    Lue lisää!