Kynätaidot haltuun – Miksi kynätyöskentelytaidot ovat niin tärkeitä?

Hyvien kynätyöskentely- sekä hienomotoristen taitojen on havaittu ennustavan parempaa kouluoppimista, lukutaitoa, ja jopa matemaattista osaamista. Kynätaidoilla onkin hyvin kokonaisvaltainen vaikutus kouluoppimiseen ja sen sujuvuuteen. Lapset, joiden kynätaidot kehittyvät normaalisti, saavat merkittävän etumatkan koulumaailmassa verrattuna niihin joilla pulmia esiintyy. Kynätyöskentelyä olisi siis hyvä huomioida jo ennen eskari-ikää.

Kirjoittamisen haasteet ja vaikutukset

Kirjoittamisen haasteet vaikuttavat laaja-alaisesti oppimiseen. Jos kirjoittaminen on hyvin työlästä, vie se lapsen energiaa ja kuormittaa, jonka seurauksena niin suoritettavien tehtävien laatu kuin oppiminen yleisestikin kärsii. Oppilas ei ehkä saa kaikkia tarvittavia tehtäviä suoritetuksi, tai läksyihin menee kohtuuttoman paljon aikaa. Tämä aika on pois hänen palauttavasta vapaa-ajastaan, ja tämä kuormittaa mahdollisesti koko perhettä. 

 Kun kaikki kognitiiviset resurssit suuntautuvat motoriseen tuottamiseen, opittavien asioiden omaksuminen heikentyy, muistiinpanojen tekeminen ja kuuntelemiseen keskittyminen vaikeutuvat.  Jos käsiala on vaikeasti luettavaa, voidaan oppilaan tehtävät arvioida sisällön laadusta huolimatta huonommaksi. 

Kynätyöskentelyn haasteiden vaikutukset voivat näkyä siis hyvin laaja-alaisena oppimisessa. Toki käytössä on nykyisin myös muita kirjoittamisen välineitä, kuten tabletit ja kannettavat tietokoneet. Käden käyttämisen kirjoittamiseen on kuitenkin tutkimuksissa huomattu aktivoivan aivan eri tavalla aivojen muistamisesta vastaavia alueita, joten vaikuttaisi siltä, että käsin kirjoitettu teksti muistetaan paremmin kuin koneella naputeltu. 

Käsin kirjoittamisesta on hyötyä silloin kun se on sujuvaa, ja kouluissa nojataan edelleen paljon kynänkäyttöön – siihen on siis hyvä kiinnittää toimintaterapiassakin huomiota. 

Mitä valmiuksia on kynätyöskentelyn taustalla?

Lapsen sensomotorinen kehitys edellyttää keskushermoston tasolla tapahtuvaa aistitiedon käsittelyä. Aistimus on informaatiota, jota aivot vastaanottavat, käsittelevät, analysoivat ja yhdistelevät. Aistien toiminnalla ja aistitiedon yhdentymisellä on hyvin keskeinen merkitys kaikessa oppimisessa.

Kynätyöskentelyn taustalla olevat valmiudet voi kuvata pyramidin muodossa. Aivan alimmaisena, kaiken perustana on aistitiedon käsittely, joka kehittyy merkittävästi jo vauvavaiheessa. Sen päällä on visuaalinen hahmottaminen ja silmän liikkeiden hallinta. Sitä seuraa vartalon ja yläraajan asennonhallinta, joka vaikuttaa istuma-asennon ylläpitämiseen ja yläraajan eriyttämiseen tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Aivan ylhäällä pyramidissa ovat hienomotoriset taidot, kuten voimansäätely ja otteet, sekä niiden tarkoituksenmukaisuus. Näiden taitojen hioutumisesta seuraa kynätyöskentelytaito.

Kyky käsitellä aistimuksia yhdistettynä siihen, että hermosto on plastinen ja mukautuva, on pohja kuntoutukselle, eli sille, että tavoitteellinen terapia tuottaa tulosta, toivottuja taitoja ja onnistumisen kokemuksia lapselle. Taitojen oppiminen on mahdollista kuitenkin silloin, kun lapsella on riittävät perusvalmiudet, joiden varaan voi lähteä rakentamaan uutta.

Motivaation voimalla kohti pyramidin huippua

Sujuvan kynätyöskentelyn mahdollistamiseksi tarvitaan siis koko kokonaisuus hallintaan. Kynätyöskentelyn pyramidissa on edettävä porras portaalta, ja alemman tason on oltava tukevassa kunnossa ollakseen toimiva pohja seuraavalle taidolle. Jos jossakin esiintyy kypsymättömyyttä, siihen on palattava. On siis huomioitava, että harjoittelun taso on lapselle sopiva. 

Lisäksi lapsella on oltava sisäinen motivaatio ja halu kynätyöskentelyyn. Tässä olennaista on ympäristön antama malli, sekä tekemisestä kumpuavat onnistumisen kokemukset. Hyvien kynien ja paperin (tai vaikkapa liitutaulun, paperitelineen tai valkotaulun) on oltava saatavilla, ja harjoittelua tulisi ohjata myös kotiin – yksittäinen terapia kerran viikossa tuskin vielä riittää korjaamaan kynätyöskentelyn pulmia.  

Harjoittelemisesta voi tehdä hauskaa ja motivoivaa, eikä harjoittelu tarkoita vain kynänkäytön opettelua, vaan monenlaisia liikunnallisia ja hienomotorisia harjoitteita, joissa voi hyödyntää lapsen kiinnostuksen kohteita. Kotiharjoituksissa olennaista on tekemisen hauskuus, positiivinen palaute ja onnistumisen kokemusten kerääminen ”kynätaitoitsetunnon” vahvistamiseksi – se luo vahvan pohjan kynätyöskentelylle koulussa. 

Lisätukea kynätyöskentelyyn

Pian on taas aika pysähtyä viimeistä kertaa tälle vuodelle kynätyöskentelyn äärelle, nimittäin 30.9.2022 järjestettävä Kynätaidot haltuun -webinaamme on jo ihan nurkan takana! Kurssi on antoisa kattaus kynätyöskentelystä, tietenkin pitkän linjan ammattilaisten ohjaamana. Täältä saat varmasti eväitä ja ideoita omaaan työskentelyysi ja vanhempien ohjaukseen.⁠ ⁠

Opit kurssilla muun muassa:⁠

  • Mitä valmiuksia on kynätyöskentelytaitojen taustalla, ja miten niitä voidaan harjoittaa⁠
  • Miten haasteet eri valmiuksissa näkyvät kynätyöskentelyssä⁠
  • Millainen on toimiva kynäote ja miten se kehittyy⁠
  • Miten voin ohjata lapselle toimivaa kynäotetta⁠
  • Millaisia kynätyöskentelyn apuvälineitä on olemassa⁠
  • Miten voin motivoida lasta kynähommien pariin⁠

Lisäksi kun ilmoittaudut Kynätaidot haltuun -webinaariin, niin saat ilmoittautumisvahvistuksen mukana sähköpostiisi -15% alennuskoodin myös 29.9.2022 järjestettävään Tunteet ja tarpeet -webinaariin!⁠

Lue lisää Kynätaidot haltuun -webinaarista ja ilmoittaudu mukaan >>


Lue uusin blogikirjoituksemme
Lue edellinen blogikirjoituksemme