Kasvun asenne – Virheiden kautta kohti kasvua, oppimista ja hyvää elämää
Kasvun asenne tai kasvun ajattelutapa (growth mindset) on osa psykologian tohtori Carol S. Dweckin pitkän tutkimustyön pohjalta kehittämää teoriaa siitä, miten ihmiset oppivat ja suhtautuvat itseensä oppijoina. Kasvun asenne on hänen mukaansa joustavaa, uteliasta ja avointa suhtautumista itseensä sekä maailmaan ympärillämme. Tämän ajattelutavan tai asenteen omaksuneet ihmiset kokevat voivansa harjoittelun kautta vaikuttaa omaan osaamiseensa ja sitä kautta elämäänsä.
Ajattelutapa ulottuu myös muihin ihmisiin: sen omaksuneet näkevät sekä itsensä että muut ihmiset prosessissa, kehittyvinä, mahdollisuuksia täynnä olevina yksilöinä. Oleellista ajattelutavassa on virheiden ja takaiskujen näkeminen osana oppimisprosessia. Ne eivät ole esteitä oppimiselle tai osoituksia ihmisen epäonnistumisesta, vaan tärkeitä oppimista ohjaavia tienviittoja. Virheistä voi siis oppia ottamaan ilon ja hyödyn irti.
Kasvun asenne vs. muuttumattomuuden asenne
Kasvun asenteen vastakohtana voidaan pitää muuttumattomuuden asennetta. Se on asenne jota määrittää jähmeä käsitys ihmisen kyvyistä ja lahjakkuudesta. Muuttumattomuuden asenteen omaksunut ihminen näkee itsensä ja omat oppimismahdollisuutensa tietynlaisena, eikä niinkään harjoittelun kautta muuttuvina. Hän näkee itsensä jossakin lahjakkaana ja jossakin taas ei, eikä koe harjoittelulla tai opettelulla olevan niinkään vaikutusta taitotasoonsa. Jähmeät käsitykset omista lahjakkuuksista ja lahjattomuuksista vaikuttavat paljon henkilön omakuvaan, ja sitä kautta elämään. Niistä voi muodostua hyvinkin kapeita ja rajattuja käsityksiä siitä, mitä hän voi ylipäätään tehdä tai yrittää elämässä.
Muuttumattomuuden asenteen omaksuneelle virheiden tekeminen voi usein olla musertavaa: epäonnistuminen tekee hänestä hänen omassa mielessään epäonnistujan. Siksi uuden, haastavan asian opettelu voi tuntua mahdottomalta tehtävältä, koska se altistaa epäonnistumisille. Siinä missä muuttumattomuuden asenteen omaksunut näkee epäonnistumisen, kasvun asenteen omaksunut näkee herkemmin mahdollisuuden oppia. Virheet eivät ole kohtalokkaita – ne yksinkertaisesti vain osoittavat, missä voisi vielä kehittyä.
Takaiskut ja virheet tienviittoina elämässä
Joillakin elämän osa-alueilla kasvun asenteen omaksuminen on helpompaa kuin toisilla. Epäonnistumisen aste on tottakai hyvin erilainen silloin kun teet virheen opetellessasi omaksi iloksesi soittamaan kitaraa, ja silloin kun et tule valituksi kouluun ponnisteluistasi huolimatta. Kasvun asenteesta on kuitenkin kummassakin tilanteessa hyötyä.
Jos pystyy näkemään takaiskut niin, etteivät ne määritä omaa ihmisarvoa, vaan ovat osa elämää ja kasvua, ollaan jo hedelmällisellä kasvun asenteen alueella. Virheistä voi oppia, strategiaa on mahdollista vaihtaa, ja apua ja ohjausta on lupa kysyä. Vaikka takaiskut tuntuvat pahalta, niistä lannistumisen sijaan voi koittaa toimia rakentavasti, ja suunnata voimavarojaan toisenlaisiin strategioihin. Se mahdollistaa epäonnistumisen jälkeen taitojen kehittymisen ja uusien ovien avautumisen.
Nämä ”vastakkaiset” asenteet eivät myöskään poissulje toisiaan. Takaiskuja kohdatessaan voi samaan aikaan tuntua musertavalta ja pettyneeltä, ja toisaalta päättäväiseltä ja motivoituneelta yrittämään uudelleen. Joskus olo on toiveikas ja yritteliäs ja joskus taas ei.
Kasvun asenteen omaksuminen ei tarkoita sitä, että yksilö kykenee mihin tahansa kun vain jaksaa yrittää. Se ei tarkoita myöskään sitä, että meidän kaikkien tulisi ponnistella jatkuvasti ollaksemme parhaita versioita itsestämme. Pikemminkin kasvun asenne rohkaisee yrittämään sellaisiakin asioita, joissa ei ole jo valmiiksi hyvä. Se rohkaisee yrittämään uudelleen, miettimään toiselta kannalta asiaa joka ei onnistunut, ja ohjaa nauttimaan itse tekemisestä ja harjoittelusta päämäärän saavuttamisen sijaan.
Kaikki voivat löytää oppimisen ilon, jos vain saavat etsimiseen apua ja kannustusta. Tavoitteena on rakentaa sellaista oppimisen ilmapiiriä, jossa jokaisen yksilöllinen potentiaali tunnistetaan ja tuetaan sitä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmaa unohtamatta.
Muuta sisäistä puhettasi – muuta elämäsi
Kasvun asenteen ja ajattelutavan opetteleminen auttaa oppijaa tutkimusten mukaan siksi, että
- Sen omaksuneet asettavat useammin itselleen tavoitteita jotka ruokkivat omaa oppimista sen sijaan että he välttelisivät virheiden tekemistä tai yrittäisivät päihittää muut
- Sen omaksuneet näkevät harjoittelun ja virheet osana oppimisprosessia
- Sen omaksuneet eivät takaiskuja kohdatessan yhtä herkästi pidä itseään epäonnistuneina, vaan muuttavat strategiaansa tai pyytävät apua. Epäonnistuminen ei osu heidän persoonaansa.
Lisäksi kasvun asenne on useissa tutkimuksissa yhdistetty vahvempaan sisäiseen motivaatioon, parempaan hyvinvointiin ja vähäisempään murehtimiseen. Ihmisen itsestään (tai muista ihmisistä) omaksuma kuva vaikuttaa hänen tapaansa toimia, ja koko elämään. Asenteet, uskomukset ja sisäiset mallit ohjaavat ajattelua ja havainnointia, ja usein havaitsemme asioita jotka tukevat ennakkokäsityksiämme. Näin asenteet tukevat ja vahvistavat itse itseään.
Jos oma sisäinen puheesi on negatiivista, lyttäävää ja vähättelevää, voi olla vaikeaa nähdä mahdollisuuksia oppia tai yrittää mitään uutta. Sisäistä puhetta voi kuitenkin alkaa pikku hiljaa muuttamaan kohtuuttomasta kannustavampaan suuntaan. Voit aloittaa kasvun asenteeseen tutustumisen miettimällä mitä itse koet tehdessäsi virheen. Tuleeko sisäisestä puheestasi ankaraa? Onko suhtautumisesi itseesi tai muihin silloin tuomitsevaa vai uudelleen yrittämiseen kannustavaa? Rakennatko itse virheistä oppimisen kulttuuria omilla teoillasi?
Mitään ajattelutapaa ei opi kerralla yhdeltä istumalta. Kasvun asennetta voikin soveltaa itse asenteen opettelemiseen. Kun huomaat takaiskun kohdatessasi puhuvasi itsellesi tai muille ankarasti, mieti hetki ja korjaa ajattelutapaasi. Ehkä tässä onkin kasvun ja uuden oppimisen paikka? Ehkä voimmekin yhdessä keksiä tilanteeseen toisen strategian?
Tärkeää on ettei kasvun asenteesta tulisi jälleen yhtä asiaa joka tulisi saavuttaa. Pettymykset ja virheet saavat tuntua pahalta, eikä jatkuvaa kasvua voi vaatia keneltäkään. Hedelmällisimmillään kasvun asenne on lempeää ja myötätuntoista suhtautumista itseensä ja muihin: olen hyvä ja riittävä tällaisena, samoin ihmiset ympärilläni. Olemme kykeneviä kasvamaan yhdessä, tukemaan toisiamme ja iloitsemaan elämän antamista mahdollisuuksista. Saamme kokeilla uusia asioita ja tehdä virheitä. Saamme myös levätä. Voimme unelmoida, innostua ja tutkia tätä ihmeellistä maailmaa ympärillämme – ja sisällämme.
LÄHTEET:
Dweck, Carol S. (2020): Mindset: Menestymisen psykologia. Viisas elämä.
Miao, Minna (2021): Kasvun asenne oppimisessa. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas. PS-kustannus: Jyväskylä.
Lue uusin blogikirjoituksemme
-
Turvaa oppivat aivot
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja keskeisimpiä osallistumisen muotoja lapsuusiässä, mutta millainen leikki on kehittävää ja hyvinvointia tukevaa? Onko tärkeää se, miltä leikki näyttää vai onko sittenkin kysymys lapsen sisäisestä kokemuksesta?
Lue edellinen blogikirjoituksemme
-
-
Sisäinen motivaatio – avain oppimisen iloon
Miten lapsen motivaatio oppimiseen saadaan heräämään? Jokaisella meistä on mahdollisuuksia oppia uutta, omassa tahdissaan ja yksilöllisin tavoittein.
-