Esittelyssä Merja Tompurin teos ”Tenavat tasapainoon: näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta” 

Merja Tompuri on toiminut lasten kuntoutuksen parissa jo yli 20 vuotta. Monet tuntevat Merjan erityisesti kirjoistaan Tenavat tasapainoon ja Tartu toimeen. Merja on myös toiminut kouluttajana Toiminta Akatemian koulutuksissa, ja yksi hänen erityisosaamisen alueensa on lasten kuormituksen purkaminen ja mielen tasapainon tavoittelu. Tässä tekstissä avataan hieman Merjan teosta Tenavat tasapainoon, pienenä alustuksena Toiminta Akatemian uudelle Merjan vetämälle koulutukselle Kuormituksesta tasapainoon. Lähdetään tutkimaan kuormittumisen kiemuroita!

Leikki, tasapaino ja tulevaisuus

Lapset käyttävät toimintaa kuormituksen säätelyssä omilla yksilöllisillä tavoillaan. Säätely tapahtuu automaattisesti mm. leikin kautta, keskushermoston ohjaamana. Lapset pyrkivätkin tavallisesti sellaista toimintaa kohti, joka purkaa heidän kuormittumistaan. Jollakulla toiminnallisena säätelynä toimii esim. välitunneilla keinuminen, toisella piirtely, kolmannella hiljainen nukkekotileikki. Jos säätelyyn ei jostain syystä ole mahdollisuutta tai sen tarve jatkuvasti sivuutetaan, kuormitus voi kasvaa lapselle liian suureksi.

Kun aikuiset vahvistavat lasten hermoverkostojen tasapainoa luovia yhteyksiä, saavat lapset hyvät eväät maailman kohtaamiseen iloineen ja suruineen. Tasapainoinen mieli valmistaa ja antaa edellytykset arjen haasteista selviämiseen, elämästä nauttimiseen ja iloitsemiseen, sekä oppimiseen ja kasvatuksen vastaanottamiseen. Merja Tompurin kirjassa esiteltyjen keinojen voikin ajatella olevan työkaluja, joilla rakennetaan hyvää menneisyyttä tulevaisuuden aikuisille.

Tenavat tasapainoon -kirjan johtoajatus on, että tasapaino on oleellisessa roolissa kun halutaan antaa kasvulle, käyttäytymiselle, oppimiselle ja elämänilon kokemiselle mahdollisimman hyvä pohja. Mutta hetkinen, minkä asioiden tasapainosta nyt oikein on kyse? Merja Tompurin mukaan tasapaino koostuu stressistä ja kuormituksesta, tunteista ja vireystilasta, sekä näiden moninaisista yhteisvaikutuksista toisiinsa. Kaikkia osa-alueita on mahdollista oppia säätelemään – ja tässä olennaisinta ja tärkeintä on lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus.

Lapsi ottaa mallia aikuisesta, ja hänen mieleensä jää parhaiten sanomisten sijaan se mitä aikuinen tekee. Siksi erityisesti aikuisen tasapainoista mallia antava käytös on kaiken a ja o. On hyvä pitää mielessä, että tasapaino sallii myös pieniä notkahteluja! Kenenkään ei tarvitse olla lapsen malliksi täysin tyyni elämän myrskyjen edessä. Sen sijaan parasta tasapainoisuuden mallia näytetään osoittamalla, että kaikki tunteet ovat ok ja niistä selvitään kyllä.

Hyvinvoinnin jokea pitkin

Merja Tompuri esittelee kirjassaan kuormittumisen mekanismeja avaavan ajatuksen hyvinvoinnin joesta (alun perin ajatuksen on kehittänyt Siegel ja Bryson). Siinä aivojen integraation tilaa ja virtausta kuvataan jokena, jonka toisella törmällä on kaaos, ja toisella jäykkyys. Joen mukana virratessamme olomme on rauhallinen ja hyvinvoiva, mutta joskus saatamme ajautua kuormituksen seurauksena lähelle jompaa kumpaa joentörmää. Kaaoksen puolella koemme voimakkaita tunteita, kuten vihaa, ja jäykkyyden puolella odotamme maailman ja muiden toimivan juuri sillä tavalla kuin itse odotamme. Tompurin mukaan lapsen ylikuormittuessa ja joutuessa pois tolaltaan ajaudutaan aina lähelle jompaa kumpaa törmää. Silloin aikuinen voi olla lapselle avuksi vuorovaikutuksen kautta, ja auttaa häntä pääsemään takaisin hyvinvoinnin virtaan. Yhteys luodaan virittäytymällä lapsen mieleen sen sijaan että keskitettäisiin huomio käyttäytymiseen.

Aikuisen on tunnettava lapsi osatakseen auttaa häntä ja ottaakseen huomioon jäykän tai kaoottisen toiminnan taustalla vaikuttavat syyt – meidän kaikkien tapamme kuormittua, kun on hyvin yksilöllinen. Lähtökohtaisesti lapset haluavat totella ja toimia yhteistyössä sellaisen aikuisen kanssa, joka asettuu kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä, joka on hänelle tärkeä ja jonka kanssa lapsi tykkää puuhata. Avainasemassa kuormittuneen lapsen avustamisessa kohti tasapainon tilaa onkin läsnäolo ja turvallinen vuorovaikutus.

Havainnoinnin kautta tasapainoa kohti

Jos lapsi vaikuttaa olevan usein kuormittunut, on syytä pysähtyä miettimään mitkä asiat sitä aiheuttavat ja miten sitä voisi helpottaa. Kun mahdolliset syyt on saatu selville, on helpompaa lähteä miettimään helpottavia keinoja joiden avulla lapsi voisi liikkua kohti hyvinvointia ja omien vahvuuksiensa käyttöönottoa. Syiden etsimisen voi aloittaa toiminnan havainnoinnilla. Lapsille voi olla vaikeaa tai mahdotonta kuvailla omia tuntemuksiaan, joten toiminnan havainnointi on usein paras keino kuormitustekijöiden selvittämisessä. Totuudenmukaisimman kuvan saa, jos on mahdollista havainnoida lasta monena päivänä eri tilanteissa ja ympäristöissä.

Syiden kartoittamisen jälkeen on aika miettiä mitä sitten tehtäisiin. Jo pelkkä syiden ymmärtäminen voi auttaa aikuista ymmärtämään lapsen käytöstä, mutta lapsen oloa helpotetaan tekemällä muutoksia arkeen. Muutoksiin olisi hyvä saada mukaan lapsen arjessa olevat henkilöt, kuten vaikkapa päiväkodin väki. On hyvä myös muistaa, ettei muutos ole juna joka puskee eteenpäin tarkassa aikataulussa, vaan sen vauhti ja reitti voivat vaihdella hyvinkin paljon. Kärsivällisyys on muutoksen paras ystävä.

Juuri sopivan kokoiset haasteet

Tenavat tasapainoon -kirjassa käydään monipuolisesti läpi runsas määrä keinoja kuormituksen ja vireystilan säätelyyn. Usein keinot nousevat automaattisesti esiin kun lapsen toimintaa on havainnoitu ja kuormitustekijöitä on tullut ilmi. Toiset keinot voivat olla helppoja ja yksinkertaisia, toiset taas vaativat aikaa ja isompia muutoksia. Lapsen olisi myös hyvä itse oppia, mitä kuormituksella tarkoitetaan ja millaisia keinoja hän itse voi käyttää sen vähentämiseen.

Aikuisen tehtävänä on tarjota lapselle juuri sopivan kokoisia haasteita, eli sellaisia, joista hän tietää lapsen selviytyvän pienen ponnistelun tuloksena. Näin lapsi saa pätevyyden ja onnistumisen tunnetta, joka taas vahvistaa hänen kasvun asennettaan ja toimijuuttaan. Tasapaino kun ei tarkoita sitä, että elämään kuuluvat hankaluudet olisi eliminoitu, ja kaikki sujuisi kuin vettä vaan. Sellaista ei pysty kukaan tekemään, mutta sen sijaan voimme evästää lapset sellaisilla taidoilla, joiden avustamana elämän myllerryksissä on hyvät edellytykset luovia eteenpäin.

_{Lähde:
Tompuri, Merja (2016): Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta. PS-kustannus: Jyväskylä.}

---