Tartu toimeen – Näin johdatat lapsen uusia haasteita ja onnistumisia kohti

Toiminta on keskeisessä osassa ihmiselämää sen alusta loppuun saakka. Ihmisellä on synnynnäinen palo toimintaan, ja sen kautta opimme tuntemaan itsemme, toisemme, ympäristömme, ja kulttuurin, jossa elämme. Toiminnan kautta pidämme myös huolta hyvinvoinnistamme ja olemme yhteydessä muihin. Toimintaan saattaa liittyä kuitenkin myös monenlaisia haasteita, erityisesti lapsilla ja nuorilla – ja aivan erityisesti toimintaan, joka olisi heille hyödyllistä, mutta joka ei kuitenkaan heti sytytä innostuksen liekkiä. 

Merja Tompurin Tartu toimeen – Opas työskentelytaitojen opettamiseen -kirjassa käydään läpi toimeen tarttumisen ja sen loppuun saattamisen vaiheet. Usein lasten ja nuorten toimeen tarttumisen haasteet tulevat esiin asioiden tekemättä jättämisenä ja haasteellisena käytöksenä. Tompurin Teos onkin pullollaan vinkkejä ja harjoituksia erilaisiin toimintoihin ja ajattelun tapoihin, jotka helpottavat tilannetta – niin lapsen kuin aikuisenkin tasolla. Kirjan tarkoitus onkin motivoida ja antaa keinoja toiminnan aikana tulevista haasteista selviämiseen.

Ihminen vaikuttaa toiminnallisuuteensa; toiminta vaikuttaa ihmiseen

Toimintaterapiaan tullessaan lapsen toimeen tarttumisen vaikeus saattaa joskus olla se suurin asiakkaan kehitystä ja oppimista jarruttava tekijä. Erityisen vaikeita ovat tilanteet, jossa asiakas kohtaa uusia haasteita, jotka herättävät hänessä ajatuksia ja tunteita, joita on vaikea hyväksyä, käsitellä ja sietää. Asiakas ei esimerkiksi usko omiin kykyihinsä, hän haluaa säästää itseään epäonnistumiselta, tai kokee ponnistelun hyvin epämiellyttävänä. Itse toiminto voi olla hyvinkin helposti suoritettavissa, mutta esteeksi nousevat nimenomaan vaikeat tuntemukset ja ajatukset. Asenteeseen ja ihmisen käsitykseen itsestään toimijana voi onneksi vaikuttaa.

Kuten muutkin taidot, toimeen tarttumisen taito on harjoiteltavissa. Harjoittelussa luodaan perustaa sille, millainen käsitys lapsella on itsestään toimijana. Lähiaikuisella on mahdollisuus vaikuttaa hyvin positiivisesti siihen, oppiiko lapsi luottamaan omaan kykyynsä harjoitella ja ponnistella itsensä haasteiden läpi.

Kyky toimia lisää mahdollisuuksia elämässä

Teoksen Tartu toimeen ytimessä on käytännönläheinen prosessi, jonka tavoitteena on yksittäisen toiminnan suorittaminen aloittamisesta loppuun saattamiseen asti. Prosessissa on lukuisia tapoja toimia, ja jokaisen lapsen kohdalla on pyrittävä löytämään ne yksilölliset menetelmät, jotka auttavat harjoittelijaa toiminnan suorittamisessa. Keinot voivat liittyä vaikkapa toiminnanohjaukseen, tunteiden säätelyyn tai kommunikaatioon.

Toimeen tarttumisella ei vahvisteta vain yksittäistä toiminnan ohjaamista alusta loppuun, vaan pitkällä aikavälillä prosessissa vahvistetaan myös esimerkiksi resilienssiin liittyvää sinnikkyyttä ja ponnistelua, sekä kykyä ottaa vastaan uusia haasteita ja osallistua elämään. Tekemisen mukanaan tuoma itsevarmuus vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta ja parantaa elämänlaatua. Se, että kykenee toimimaan, lisää mahdollisuuksia elämässä.

Positiiviset tunteet ovat tärkeässä roolissa koko harjoitteluprosessissa. Jokainen onnistuminen lisää alttiutta yrittää uudelleen myös seuraavalla kerralla – ennen aloittamista onkin tärkeää mahdollistaa onnistuminen luomalla otolliset olosuhteet. Ajan myötä ja eri asteisten onnistumisten kannustamana on mahdollista ottaa uusia, isompiakin haasteita vastaan.

Taitojen ylärajoilla työskenteleminen, epäonnistumiset ja vastoinkäymiset saavat kuitenkin usein itse kullakin negatiiviset tunteet heräämään. Monille lapsille ja nuorille työskentelytaitojen oleellisin harjoittelualue on nimenomaan kyky säädellä tunteita ja tunnistaa omien voimavarojen rajat.

Ota ‘Tartu toimeen -lomake’ avuksi

Tompuri esittelee teoksessaan Tartu toimeen -lomakkeen, joka visualisoi hienosti tavoitteelliseen työskentelyyn liittyvät vaiheet niin, että oppilas itse ymmärtää ja hahmottaa sen kokonaisuudessaan. Lomakkeen eri vaiheet ovat: 

• Valmiina aloittamaan
• Toimessa pysyminen (Hyvin sujuu, Ponnistelu, Tauko)
• Valmis

Valmiina aloittamaan: tässä kohdassa varmistetaan, millaiset lähtökohdat lapsella on suoritettavien tehtävien tekemiseen. Olosuhteista pyritään tekemään otolliset onnistumiselle. Onko jotakin tekijää, joka pitäisi muuttaa, vaikkapa ympäristössä? 

Toimessa pysyminen: tämä kohta jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat 1. Hyvin sujuu 2. Ponnistelu sekä 3. Tauko. Hyvin sujuu -vaiheessa aloitetaan jostain helpommasta, ikään kuin lämmittelynä. Sitten toiminnan haasteellisuutta lisätään, josta seuraa ponnistelua. Harjoittelun alkuvaiheissa tämän toiminnonkin on syytä olla mielekäs, jotta sisäinen motivaatio herää ja kokemus ponnistelusta muodostuu positiiviseksi. Tällaisten kokemusten vahvistamana aikuinen voi sanoittaa lapselle, että hänellä on jo hieno taito ponnistella, ja että taidon voi ottaa käyttöön myös toisenlaisissa tehtävissä.  

Ponnistelun aikana aikuinen voi kysyä muutaman kerran, millaisella ponnistelun tasolla lapsi kokee olevansa – tarvitseeko hän taukoa? Tauosta on hyvä sopia myös etukäteen, kuten miten pitkä se on ja mitä silloin tehdään. Myös harjoitteluhetken kesto on hyvä sopia ennen aloittamista. Tähän voi käyttää erilaisia visuaalisia ajastimia.  

Valmista tuli!

Psykologiset perustarpeet eivät kuitenkaan ole pelkästään motivaatiota lisääviä tekijöitä, vaan ne ovat äärimmäisen olennaisia yksilön kasvussa ja kehityksessä. Näitä tekijöitä tukevat kasvuolosuhteet luovat puitteet hyvinvoiville ja tasapainoisille lapsille, niin kotona kuin koulussakin.

Kyseiset perustarpeet vaikuttaisivat myös olevan melko universaaleja inhimillisiä tarpeita, kulttuurista riippumatta. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä tekijät selittävät merkittävän osan sekä päivittäin kokemastamme mielihyvästä että pitkäaikaisesta hyvinvoinnistamme. Ihminen hakeutuu siis luontaisesti, fyysisten perustarpeiden lisäksi, myös kohti päämääriä, jotka tekevät elämästä rikkaampaa ja merkityksellisempää.

_{Lähde:
Tartu toimeen -blogi: Tompuri, Merja (2018): Tartu toimeen. Opas työskentelytaitojen opettamiseen. PS-kustannus:Jyväskylä.}

---