Asento, paperit, välineet? Kaikki kunnossa ja kynätyöskentely voi alkaa!
Mistä lähteä liikkeelle, jos kynähommat eivät ihan tunnu sujuvan? Ergonomisilla tekijöillä on hirmuisen paljon vaikutusta kynätyöskentelyn laatuun ja tahtiin. Meillä onkin käytettävissämme useita yksinkertaisia keinoja, joilla voimme auttaa ylittämään kuilua tehtävän vaatimusten ja lapsen taitotason välillä.
Istuma-asento kuntoon
Huonossa istuma-asennossa kynätaitojen vaatimat pienet hallitut käden liikkeet ovat huomattavasti vaikeampi toteuttaa. Optimaalinen istuma-asento pitää sisällään:
- Maahan asti tukevasti ylettyvät jalat
- Pöytää vasten lepäävät kyynärvarret (eli pöydän ja tuolin korkeutta tulisi voida säätää)
- Ryhdikäs asento, selkänoja tukee lapsen keskivastaloa
- 90-90-90 sääntö toteutuu: lantiossa, polvissa ja nilkoissa 90° kulma.
Voit tilata istuma-asennon tarkistuslistan omaan sähköpostiisi tästä linkistä!
Istuma-asentoa voi parannella säätämällä pöydän ja tuolin korkeutta. Lisäksi apua on jalkatuista, ja tyynystä tai istuma-alustasta tuolilla. Muista, että kynätyöskentelyasento vaatii välillä vastapainona liikettä! Lapsen on hankala pitää optimaalista asentoa hyvin pitkiä aikoja – jumppatauot ovat siis paikallaan, ja kehon liikuttelu tauoilla tunnetusti myös parantavaa keskittymiskykyä!
Paperi suoraan ja eikun menoksi!
Paperi tulisi asetella pöydälle siten, että se on samansuuntaisesti kirjoituskäden kyynärvarren kanssa, kun kädet lepäävät nyrkissä pöydällä. Tämä mahdollistaa sen, että lapsi näkee kirjoittamansa tekstin, ja välttyy sotkemasta tekstiä käsillään. Oikeakätiset voivat kääntää paperin yläkulmaa hieman vasemmalle, kun taas vasenkätiset voivat kääntää sitä hieman oikealle. Toinen käsi pitelee paperia paikallaan kirjoittavan kynäkäden työskennellessä.
Kaltevalla pinnalla (n. 20°-30°) kirjoittaminen saattaa parantaa lapsen kynäotetta. Kalteva pinta ohjaa automaattisesti rannetta ojentumaan kohti supinaatiota, joka puolestaan ohjaa kohti sormien eriytyneempää käyttöä. Kalteva pinta myös tuo paperin lähemmäs silmiä, mikä saattaa helpottaa käsi-silmä-koordinaatiota.
Mitkä apuvälineet sulle sopisi?
Kynätyöskentelyä helpottavia välineitä olisi hyvä olla tarjolla lapsen itsensä kokeiltavaksi. Aikuinen on toki avustamassa lasta sopivan apuvälineen löytämisessä. Myös kynän paksuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä paksummat ja vähän lyhyemmät kynät ovat kynähommien aloittelussa usein helpompia käyttää.
Tämäkin kuitenkin vaihtelee – joidenkin käteen sopii paremmin ohuempi kynä. Siksi variaatio tarjolla olevissa kynissä ja apuvälineissä olisi suositeltavaa, sekä tietenkin lapsen vapaus tutkia niitä, kokeilla ja valita itselleen parhaimmat ratkaisut. Tärkeää on myös, että kynät itsessään on toimivat ja hyvät, värikynistä tulee helposti väriä ja piirrosjälkeä syntyy. Hyvin toimivat tussit motivoivatkin monia lapsia!
Motivaatio mukaan matkaan
Jokainen lapsi on yksilöllinen avuntarpeessaan, mutta näillä vinkeillä pääsee kynähommissa usein jo pitkälle! Välineissä ja tehtävissä on hyvä huomioida lapsen kiinnostuksen kohteet, joka pitää yllä yhtä hyvin tärkeää kynätaitoja edellyttävää seikkaa, nimittäin motivaatiota. Muista huomioida hyvät yritykset, pienetkin parannukset ja kaiken kokoiset onnistumiset!
Lähteet
Schneck, Colleen M. & Case-Smith, Jane (2015): Prewriting and Handwriting Skills. Occupational therapy for children and adolescents. Case-Smith, Jane & O’Brien, Jane Clifford. Elsevier Mosby. 516–518.
Lisää täältä: https://www.theottoolbox.com/chair-posture-while-writing-slouched-handwriting/
Lue uusin blogikirjoituksemme
-
Turvaa oppivat aivot
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja keskeisimpiä osallistumisen muotoja lapsuusiässä, mutta millainen leikki on kehittävää ja hyvinvointia tukevaa? Onko tärkeää se, miltä leikki näyttää vai onko sittenkin kysymys lapsen sisäisestä kokemuksesta?
Lue edellinen blogikirjoituksemme
-
-
Tunne aivosi – ja aivoissa asustavat aivoeläimet
Aivoissa tunteista vastaa pitkälti limbinen järjestelmä, jota kutsutaan toisinaan myös tunneaivoiksi. Sen rakenteet ohjaavat merkittävästi mielialan ja tunteiden säätelyä, ja tunteet taas vaikuttavat merkittävästi aivojen toiminnalliseen järjestymiseen ja kehittymiseen.
-